Syömishäiriö vai sokeriaddiktio? Yksi yleisimpiä saamiani kysymyksiä koskee sitä miten sokeriaddiktio eroaa syömishäiriöistä. Tässä artikkelissa kerron näiden kahden sairauden merkittävimmistä eroista niin syntysyiden kuin hoitoratkaisujen osalta.

Syömishäiriö

Syömishäiriöt ovat mielenterveysongelmia, jotka saavat ihmisen käyttämään ruokaa ja syömistä vaikeista tunteista selviytymiseen sekä paremman olon kokemiseen. Yleisimpiä syömishäiriöitä ovat anoreksia (ruoan ja syömisen rajoittaminen), bulimia (ahmiminen ja/tai oksentaminen) ja ahmimishäiriö, eli BED (binge eating disorder).

Vaikka syömishäiriö voi tarjota lyhytaikaista helpotusta vaikeiden tunteiden käsittelemiseen, sairauteen liittyvä syömiskäytös harvoin toimii pitkällä aikavälillä. Mielenterveyteen liittyvät haasteet ja tunteiden käsittelyn ongelmat ovat syömishäiriöiden ytimessä. Siksi hoidoksi suositellaan psykoterapiaa sekä ammattilaisten laatimia strategioita siihen kuinka oppia käsittelemään voimakkaita tunteita ilman haitallista syömiskäytöstä tai sen eri muotoja. Toisin kuin sokeriaddiktien kohdalla, syömishäiriöstä kärsivien tavoitteena on oppia syömään tiettyjä ruokia kohtuudella jossain vaiheessa.

Syömishäiriöön liittyvästä tunnesyömisestä voi olla vaikea päästä eroon, mutta oikealla tuella ja resursseilla se on mahdollista. Syömishäiriöiden kanssa kamppailevien on tärkeä kehittää tarvittavia taitoja omien tunteiden käsittelemiseen ilman ruokaa ja löytää syömiskäytöksen juurisyiden äärelle. Parhaiten tämä voi tapahtua ammattilaisavun turvin. THL:n mukaan eniten näyttöä syömishäiriöiden hoidon tehokkuudesta on saatu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (CBT) pohjautuvista hoito-ohjelmista. 

Lue myös: Miten ruokariippuvuudesta voi vapautua?

Sokeriaddiktio

Sokeriaddiktio on muiden riippuvuuksien tavoin aivosairaus, jossa prosessoitujen ruokien pakonomainen syöminen johtaa ajan mittaan vakaviin seurauksiin. Usein seuraukset näkyvät usealla eri elämän osa-alueilla. Noin puolet addiktion syntysyistä selittyy perimällä, mutta riippuvuuden kehittymiseen tarvitaan lisäksi altistus riippuvuutta aiheuttavalle aineelle tai käytökselle.

Fyysisesti sokeriaddiktio voi oireilla muun muassa metabolisina sairauksina (rasvamaksa, insuliiniresistenssi, diabetes 2), ylipainona tai lihavuutena, tulehduksina, kipuina, väsymyksenä, aivosumuna ja uupumuksena. Sosiaalisesti addiktio voi aiheuttaa eristäytymistä aiemmin tärkeistä aktiviteeteista ja laskenutta mielenkiintoa tärkeiden ihmisten kanssa ajan viettämiseen. Tunneperäisesti addiktio synnyttää jo itsessään runsaasti syyllisyyttä ja häpeää.

Pakonomainen syöminen aiheuttaa aivoissa kemiallisia muutoksia, jotka tekevät itsekurin käyttämisestä ja selkeästä ajattelusta todella haastavaa. Ruokahimot kasvavat sitä suuremmiksi mitä enemmän sokeriaddikti kuluttaa niitä ruokia, joista hänen aivonsa ovat riippuvaisia.

Sokeri ja muut prosessoidut sekä hiiliydraattipitoiset ruoat synnyttävät aivojen palkitsemiskeskuksessa dopamiinia, joka vastaa mielihyvän tunteesta. Sokeriaddiktien kohdalla mielihyvä johtaa niin sanotun nousun tuntemiseen ensimmäisillä käyttökerroilla. Mitä pidempään mielihyvän hakeminen ruoan parista jatkuu, sitä nopeammin aivojen toleranssi kasvaa. Tämä johtaa käytettävän ruokamäärän kasvuun ja hallitsemattoman syömiskäytöksen tihentymiseen.

Aivoissa tapahtuvien muutosten ja kemiallisen riippuvuuden vuoksi addiktiota aiheuttavien elintarvikkeiden syömisen kierteestä on vaikea irtautua ilman asiantuntevaa apua – ruokahimot ovat niin voimakkaita, että ne voittavat järjen äänen mennen tullen. Riippuvuutta aiheuttavan syömisen lopettaminen on välttämätöntä toipumisprosessia ajatellen, mutta itsessään nämä tekijät harvoin riittävät aidoksi motivaatioksi pysyvään muutokseen.

Lue myös: Mikä on sokeriaddiktio?

Miten sokeriaddiktio eroaa syömishäiriöistä?

Syömishäiriö on mielenterveysongelma, joka saa ihmisen käyttämään ruokaa ja syömistä vaikeista tunteista selviytymiseen sekä paremman olon kokemiseen.

Ratkaisu syömishäiriöiden hoitoon: Hoidoksi suositellaan psykoterapiaa sekä ammattilaisten laatimia strategioita siihen kuinka oppia käsittelemään voimakkaita tunteita ilman haitallista syömiskäytöstä tai sen eri muotoja. On tärkeää oppia kehittämään toimivia selviytymistaitoja tunteiden käsittelyyn ilman ruokaa tai syömistä. Tavoitteena on saavuttaa tilanne, jossa eri ruokia voi syödä kohtuudella.

Sokeriaddiktio on muiden riippuvuuksien tavoin aivosairaus, joka aiheuttaa pakonomaista syömistä tai sen ajattelemista. Toiminta aiheuttaa aivoissa kemiallisia muutoksia, jotka tekevät itsekurin käyttämisestä ja selkeästä ajattelusta todella haastavaa.

Ratkaisu sokeriaddiktion hoitoon: Hoidon lähtökohtana on raittius, jossa riippuvuutta aiheuttavien ruoka-aineet poistetaan kokonaan. Toipumisprosessi vaatii usein pitkäkestoista tukea, joka kattaa niin fyysisen, tunneperäisen kuin sosiaalisenkin aspektin. Tärkeintä on ymmärtää, että pelkkä laihdutus tai ruokavaliomuutos eivät addiktiota paranna. Tarvitaan laaja-alainen lähestymistapa, joka johtaa positiivisten muutosten kumuloitumiseen ja sitä kautta kohentuvaan itsetuntemukseen, terveyteen ja toimiviin työkaluihin. Perinteiset hoitomenetelmät (kuten psykoterapia) eivät yksinään riitä ratkaisuksi sokeriaddiktioon liittyvästä käytöksestä vapautumiseen.

Lue myös: Näin Jenni vapautui sokeriaddiktion aiheuttamasta pakonomaisesta ahmimisesta, ylipainosta ja syömisen jälkeisestä syyllisyydestä

•••

Epäiletkö, että sinulla voi olla sokeriaddiktio? Sokeriaddiktiota on mahdollista hoitaa. Prosessin keskiössä on raittius, käytösmuutokset ja vertaistuki. Jos et tiedä kuinka ottaa seuraava askel päästäksesi irti pakonomaisesta sokerin ja prosessoitujen hiilihydraattien syömisestä tai niiden ajattelemisesta, varaa ilmainen 30 minuutin kartoituspuhelu tästä.